IV Kohtaaminen 25.-26.9. Oulu & Kiiminki

Innovaattoreiden seuraava kohtaaminen vie meidät Ouluun Maikkulan Kartanolle ja Kiimingin Koitelinkosken Tunnelmatuvalle. Perjantaina aloitamme Maikkulan Korsu-tilassa klo 9.30 ketterän kehittämisen parissa. Iltapäivästä johtoryhmän ja kehittämistiimin jäsenet liittyvät seuraamme ja sparraavat tuotekehitystöitämme.

Lauantaina siirrymme Oulusta Kiimingin Koitelinkosken Tunnelmatuvalle. Siellä mukanamme on partnerimme ja konsulttimme Mika Kortelainen, joka vie meidät palveluinnovaatioiden maailmaan. Päivien aikana viemme tutkintoa vahvasti eteenpäin, joten ota tablettia ja älypuhelinta matkaan mukaan. Mielenkiintoiset päivät luvassa, tervetuloa!

Perjantai 25.9. Oulu - Maikkulan Kartano

Klo 9.30 Päivän aloitus

Ketterä kehittäminen systemaattisena menetelmänä

Asiakasymmärrys ja tuottavuus tuotekehityksessä

Kehityksen vieminen verkkoon

Jaana Utti, Tamora Oy

17.00 Huomenna jatketaan!

Lauantai 26.9. - Kiimingin Koitelinkosken Tunnelmatupa

Klo 9.30 Päivän aloitus

Palveluinnovaatiot

Innovaatiot ja kehittämistoiminta tulevaisuudessa

Mika Kortelainen, Tamora Oy

15.00 Hyvää kotimatkaa!

KOTITEHTÄVÄT

1. Sivun oikeassa laidassa on Henkilökohtaistamissuunnitelman tekemiseen linkki. Täytä henkilökohtaistamissuunnitelma mahdollisimman nopeasti. Se vie aikaa noin 15min.

2. Tee Trello-taulu: ETUNIMI SUKUNIMI - Tutkintoon valmistautuminen. Kutsu ville.makela@tamora.fi tauluusi. Ville kopioi sinne listat tutkinnon osittain. Katso Trello-ohjeet. Ne löytyvät alta ja sivun oikeassa laidassa olevasta linkistä. Ala valmistelemaan materiaaleja tutkinnon ensimmäistä osaa varten. Kerää materiaalit NÄYTTÖAINEISTO-kortteihin ja kerro description kohtaan miten osoitat vaadittavan ammattitaidon.

3. Jos mahdollista, osallistu videopalaveriin tutkinnon ja Trellon ympärillä 14.10. klo 8-10.

Trello - suunnittelusta kokeiluihin ja kehittämisen kulttuuriin

Tutkinto tehdään avoimessa digitaalisessa maailmassa. Eri tavalla kuin aiemmin. Te voitte hyödyntää sitä omassa työssänne. Tehkää projekteja ja tuotekehitystöitä Trelloon. Dokumentoikaa omia tuotekehitystöitänne Trelloon. Tehkää normaalia kehittämistyötä ja laittakaa niitä Trelloon. Kuvien kera. Tuotekehitystyössä uudessa maailmassa isoin juttu on se, että se tapahtuu nopeasti. Erittäin nopeasti. Jos sinulla oli joku idea puoli vuotta sitten, se on luultavasti nyt kelvoton. Maailma muuttuu niin nopeasti. Sinun on pystyttävä saada siihen uusia näkökulmia. Ei vanhassa pysymistä ja kitinää. Silloin olemme huonojen ideoitten vankeja ja jäämme niiden kanssa jumiin. Olemme myös suunnittelun vankeja. Luopukaa kokonaan suunnitteluista ja suunnittelemisesta. Näennäisesti voitte dokumentoida suunnittelua, mutta älkää tehkö suunnittelukokouksia. Suunnittelua tehdään, mutta sitä tehdään yhtä aikaa toteuttamisen kanssa. Se on tehokasta. Et tiedä miten se toteutuu. Jos suunnittelet asioita, jotka tapahtuvat puolen vuoden päästä, ne voivat olla muuttuneita siinä hetkessä kokonaan. Opetussuunnitelma on kuin järjestetty avioliitto. Täysin järjetön. Suunnittelu muuttuu havainnoinniksi. Mahdollisuuksien näkemiseksi. Yhteisten tavoitteiden asettamiseksi, joka kirkastuu ryhmän kanssa. Kehittäminen on kuin pyörä, joka törmäilee erilaisiin tuuliin, ottaa niitä mukaansa, erilaisiin virtauksiin, joista se ottaa vaikutteita.

Projektisuunnitelmamme ovat sisältäneet hirveän paljon riskien analysointia. Ne ovat kuin epäonnistumisen käsikirjoituksia.

ÄLÄ SUUNNITTELE. ÄLÄ MIETI RISKEJÄ. Riskejä mietitään ainoastaan seuraavalla lauseella: mikä olisi pahinta mitä tässä voisi tapahtua? Katsokaa miten todennäköistä se on. Älä kuitenkaan mieti miten vältät sen. Ota se riski tai jätä ottamatta.

TRELLO

Kun teet projekteja Trellossa, ne jäsentyvät uudella tavalla. Projektissa on tiloja. Kolme tilaa/listaa: To Do (mitä tulen tekemään), Doing (tehtävät, jotka ovat tekeillä), Done. On se miten pieni tai iso tahansa. Tee ne ainakin alussa aina kaikkiin projekteihin.

Trello jäsentyy tauluiksi. Yksi taulu on yksi projekti. Se kuuluu jollekin ihmiselle. Siihen tauluun perustat kolme tilaa eli listaa: To Do, Doing ja Done. Kun perustat projektin, kutsut usein siihen jonkun muunkin. Se on kuin projektiryhmä. Kutsut siihen vain niitä ihmisiä, joille se on tärkeää sillä hetkellä. Ihmisiä voi heittää taulusta myös pois. Harjoitelkaa muutama projekti pelkästään noilla kolmella listalla.

Kaikille on tehty ohje, miten Trelloa käytetään tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoon valmistautuessa. Se löytyy sivun oikeasta laidasta. Kaikki tekee projektin, jonka nimi on: ETUNIMI SUKUNIMI – TUTKINTOON VALMISTAUTUMINEN. Projektin lopputulos ja tavoite on se, että sinulla on arviointiaineisto kasassa. Tässä projektissa sinä olet ainoa osallistuja. Siinä projektissa et tee tuotekehitystyötä. Tässä projektissa sinä ainoastaan valmistaudut tutkintoon. Sinä yksin omistat tiedon. Ainoa tavoite on, että projektin lopussa koko arviointiaineisto on Trellossa juuri tuossa taulussa. Projektiin lisäät kolme listaa: To Do, Doing, Done. Näiden lisäksi Ville kopioi sinulle kolme listaa, joissa on ammattitaitovaatimukset tutkinnon osittain. 1. lista on Tutkinnon osa 1 – tutkintoon valmistautuminen. 2. lista on Tutkinnon osa 2 – tuotekehitystyötä tukevat menetelmät. 3. lista on Tutkinnon osa 3 – Tuotekehitystyön valmistelu.

Kun työ pirstaloituu, meille tulee erilaisia työn muotoja. Se voi olla osittain palkkatyötä, osittain yrittäjyyttä. Tulevaisuudessa tulee olemaan harvinaista, että on pelkästään palkkatyötä. Olemme tottuneet tekemään jollakin tietyllä tavalla asioita. Meillä on valtavasti vaihtoehtoja tehdä eri tavalla.

Tulevaisuuden työ on digitaalista, sosiaalista ja visuaalista.

Maikkulan kartanolla

Kehittäminen on muuttunut. Ei ole enää suunnittelua, toteutusta ja raportointia siinä muodossaan. Maailma on liian nopea sille. On ketterän kehittämisen ja kokeilun aika. Nopeiden kokeilujen. Sen vuoksi meillä kaikilla on oltava kehittäjän mieli. Se on myös uusien tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon tutkinnon perusteiden kantava tekijä.

Pirulliset kysymykset

Oulunkaari kansainvaellusten Euroopassa
Virkamies klo 7-15 maailma asiakkaan maailmaksi
Uuden työn luominen
Henkilöstön digitalisaatioloikka

7,5 minuuttia aikaa ratkaista asian. Tee oma valintasi minkä haluat ratkaista. Sen jälkeen esitä vankkumaton tahtosi asian ratkaisemisesta.

Työttömyyden kasvu Suomessa on Euroopan nopeinta. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kaksinkertaistanut alle vuodessa. Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on kaksinkertaistanut alle puolessa vuodessa.

Ihmisiä syrjäytyy työssä työtä tekemällä. Sitä samaa vanhaa työtä tekemällä. Ihmisiä syrjäytyy ja syrjäytymisestä tulee elinikäinen tuomio.

Työelämä pirstaloituu, mosaiikkimaistuu. Ihmiset luo omia töitään. Yli puolet työpaikoista syntyy aloille, joita ei ole olemassakaan. Ihminen omaa osaamistaan tuotteistamalla luo itselleen työpaikan. Se on yrittäjyyttä, mutta myös työnantajan ohjeistamaa. Meidän pitää uudistaa meidän tapa rekrytoida ja ajatella. Esimerkiksi Yleisradio haki kuraattoria. Mitä siihen tehtävään kuuluu? Yleisradio ei tiennyt vielä tarkasti. Sisällön hankkimista ja sen jakamista muille. Uuden luomista uudessa maailmassa.

Miettikää kehittäjän mieltä tässä maailmassa. Miten pystymme luomaan uutta työtä? Uusista työpaikoista lähes kaikki syntyy yksityiselle sektorille. Työpaikkamäärät julkisella sektorilla eivät tule kasvamaan.

Työ ei enää köyhdy ja kapene. Vaan laajenee ja rikastuu. Työn rikastaminen organisaation sisällä on uskomattoman iso juttu. Siihen liittyy isosti henkilöstön digiloikka. Kapenevat tehtävät jäävät rutiineiksi ja rutiinit häviävät. Miten saamme henkilöstön osaamisen kasvamaan ja virtaamaan? Se on aivan keskeinen kysymys.

Teidän organisaation merkittävin kustannus on henkilöstökustannus. Henkilöstökustannuksen osuu on noin 80 %. Kun teet työtäsi, se maksaa noin 2€/minuutti. Se maksaa kunnalle siis sen verran. Sinun on pystyttävä tuottamaan hyötyä vähintään kaksinkertaisesti siihen nähden. Meidän kaikki kehittämistyö, koko juttu, on tähdättävä siihen, että ihmiset ovat innostuneita työstään. Että he pystyvät tekemään töitään mahdollisimman tehokkaasti. Kun mietimme tuotekehitystyötä, meidän on mietittävä koko organisaation sosiaalista pääomaa. Miten tuotekehitystyöni kehittää sitä?

Väestön ikääntymisen olemme osanneet ennustaa aika lailla tarkasti jo vuosikymmeniä. Eikä se erityisen pieleen ole mennyt. Monessa kunnassa menemme juuri oikeilla luvuille. Vuosikymmeniä se on tiedetty. Siltikään, ei olla toimittu mitenkään sen hyväksi. Koko ajan jatkamme vain vanhan, entisen mallin tekemisellä. Aiemmin olemme vain lisänneet resursseja. Olemme tottuneet siihen. Se on aiheuttanut meille tuhon elementit. Niukkuus on paras resurssi innovatiivisuuteen.

Ajattelemmeko niin, että innovatiivisuus syntyy parhaiten omissa huoneissa? Missään ei tunnu olevan sellaisia menestysorganisaatioita, jotka tekevät näin. Menestysorganisaatiot ovat niitä, jotka tekevät yhdessä.

Vuorovaikutuksen kentät tulevat muuttumaan. Vastaanottotoiminta voi muuttua kokonaan erilaiseksi.

Meillä on kummallinen kustannusajattelu, että aika ei maksaisi. Se ei pidä paikkansa maksaa.

Kehittämistä syntyy jatkuvasti. Se tulee esimerkiksi kahvitauoilla keskustellessa.

Johtoryhmä ja kehittämistiimi

Ylintä johtoa tarvitaan luottamuksen rakentamiseen. Mahdollistamiseen.

Olemme toteuttamassa ammattitaitoisten innovaattoreiden organisaatiota. Se toimii hyvin vahvasti kehittäjänä ja pystyy toimimaan kehittäjänä. He ovat rakentamassa innovaatiokehittämisen uutta aikaa.

Ensimmäisenä Oulunkaaressa on tehty digiloikka. Oulunkaaren kuntayhtymä on tehnyt Suomen ennätyksen nopeudessa digisyrjäytyneestä digiaikaan.

Nyt samalla johtoryhmä arvioi opiskelijoiden osaamista. Ensimmäisenä arvioidaan

1. Tuotekehitystyön valmistelu. Onko se merkityksellinen ison kuvan kannalta?

2. Tavoitteiden asettelu. Osaavatko innovaattorit asettaa tavoitteet? Asiakkaan kannalta? Potilaan kannalta? Näkyykö, että he hahmottavat kokonaisuuden? Onko ihminen kehittämisen polulla?

3. Aikataulu. Onko tuotekehitystyöllä aikataulu?

4. Käytäntöön vienti. Onko tuotekehitystyöllä laajempaa merkitystä? Pitääkö siinä tutkia kilpailijoita, markkinoita yms.? Ovatko he ammattitaitoisia tuotekehitystyön valmistelussa?

Arvioikaa osaamista. Arvioikaa myös onnistumista pirullisen kysymyksen kohdalla.

- Uuden työn luominen ja työn rikastaminen

o Työttömyys kasvaa. Työstä syrjäydytään työssä. Työelämän suuressa muutoksessa puhutaan siitä, että työ sirpaloituu. Ei synny enää kokonaisia työpaikkoja, vaan kasvava trendi uuden työn kanssa on se, että ihminen omaa osaamistaan jalostaen luo uuden työn. Uutta työtä on tällä alueella valtavasti. Meidän on vain löydettävä se.

o   Entisessä maailmassa työ kapeni ja köyhtyi. Nykyisessä maailmassa työ laajenee ja rikastuu.

-          Työtä tehdään siten, siellä ja silloin missä asiakas hyötyy siitä eniten. Se on meidän keskeinen tuottavuustekijä.

-          Nopeat ratkaisut. Digitalisuuden tuomat mahdollisuudet. Digiloikka on otettava

-          Uusi työn teon tapa.

Työn luonne muuttuu. Asiakkaat muuttuu ja asiakkaiden tarpeet muuttuu. Pysymmekö itse muutoksessa mukana. Ii taitaa olla työttömyydessä kärkikuntia. Se taas näkyy meidän kaikkien töissä. Ei työllistytä enää samalla tavalla kuin aiemmin.

UUDEN TYÖN LUOMINEN

Onnistumiset tulee tilaisuuksista ja mahdollisuuksista. Meidän on luotava olosuhteita. Me jokainen voimme luoda uutta työtä. Miten työnantaja voi käyttää minun osaamistani hyödyksi? Esimies ei välttämättä tiedä henkilökohtaista osaamistani. Osaaminen voi tulla vaikka harrastuksista. Miten saamme kaiken osaamiseni käyttöön työyhteisöön? Oman työn kehittäminen jatkuvasti. Ei vakan alla pitämistä. Itsensä likoon laittamista.

Miten luomme työpaikastamme sellaisen, jonne halutaan tulla töihin. Miten saadaan luotua sellainen työilmapiiri ja kulttuuri, johon halutaan liittyä?

Yhdessä tekemistä yli organisaatiorajojen. Ei siiloutumista.

Minkälainen kyky meillä on ottaa työyhteisöön vajaakuntoisia? Jos annamme mahdollisuuden, miten voisimme hyödyntää heitäkin töissä? Miten voisimme monistaa sen muihin kuntiin? Miten saisimme toimintatavan käyttöön ja annettua ihmisille mahdollisuuden?

KEHITTÄJÄ EI KÄYTÄ KONDITIONAALIA. ME VAIN TEEMME. Mikä poistaa tekemisestä-isin? Rohkeus. Luottamus. Uskallus. Jos menemme väärään suuntaan, palaamme takaisi. Emme jää paikallemme. Olemme valmiita tekemään itse. Rohkeus mielen muutokseen. Altistamme meidät itsemme sille, että emme tiedä miten tässä käy. Me luotamme itsemme ja toisiimme. Kyse ei ole siitä olemmeko luotettavia? Kyse on siitä, että pystytäänkö luottamaan?

Tunnetteko tuulen? Kuuletteko aallot?

Yrjö oli kalamies, oli mielellään merellä. Saattohoito ei rajoittanut pääsyä rakkaan elementin äärelle

Kaikki on sisäistäneet mitä varten Oulunkaarella olette töissä. Asiakkaita varten. Kehittämistöistä nousi esiin Oulunkaaren strategisetkin painopisteet. Ei tuijoteta ainoastaan omaan yksikköön, vaan tehdään asiakkaalle olo mahdollisimman hyväksi ja laitetaan osaaminen virtaamaan.

Kokeilukulttuuri on erinomaista. Jos menee persiilleen, menee persiilleen. Sitten tehdään uusiksi.

Oman osaamisen esiin tuominen on erittäin tärkeää. Siihen on rohkaistava. Siitä hyötyy sekä työntekijä että organisaatio.

Työ tulee häviämään, jollei sitä rikasteta. Esimerkiksi toimistotyöntekijä. Työn rikastaminen tarkoittaa työpaikkojen säilyttämistä. Miten työtä tehdään, jotta työtä voidaan tehdä jatkossakin näissä kunnissa tuottavasti ja kannattavasti?

Virkamies asiakkaan tukena

Tällä hetkellä suorittava virkamiestaso tekee aikalailla klo 8-16 välisenä aikana töitä. Miten pystymme vastaamaan paremmin asiakkaan tarpeisiin? Miten pystymme vastaamaan niin, että asiakas hyötyy siitä eniten?

On aukaistava työaika. Siitä täytyy keskustella ja neuvotella. Työaika esim klo 7-20 väliseksi ajaksi.

Vaikka olemme digitaalisessa ajassa, emme käytä digitaalisia palveluja tarpeeksi hyväksemme. Miten saamme digitalisaation parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön? Palvelupisteet yms. kuntalaisille. Asiakas saa tarvitsemaansa palvelua hänelle sopivaan aikaan. Digitaaliset palvelut käytössä. Työn teon tehostaminen. Matka-ajat minimiin.

Työajan seuranta. Jos sitä tarvitsee seurata, niin voiko sen hoitaa puhelimen kautta? Ei niin, että ajellaan turhaa ensin työpaikalle, sen jälkeen asiakkaalle.

Erittäin hyvä pointti työajan muokkaaminen. Sitä meidän pitäisi tehdä. Miksi seuraamme ja vahdimme työaikoja? Meidän pitäisi katsoa aikaansaamisia. Sen kautta tulee varmasti tuottavuutta, se avaa myös mahdollisuuksia uudelle työlle.

Kokeilukulttuuri ei tarkoita päämäärätöntä tekemistä. Muistetaan tuotekehityksessäkin nämä tutkinnon ensimmäisen osan asiat. Ne auttavat hahmottamaan kokonaisuutta.

Näin otetaan digiloikka Oulunkaaressa!

Ja näin sille näyttää mallia Oulunkaaren johtoryhmä!

Kiimingin Koitelinkosken Tunnelmatuvalla. Upeissa maisemissa.

Mika Kortelainen - Palveluinnovaatiot >>

Kehittämiseen liittyy vastustus. Miten suhtaudumme siihen? Mikä on oikea hetki luovuttaa ja milloin jyrätään eteenpäin? Jos kehittämisidea torpataan, on kuitenkaan turhaa pysähtyä ja jäädä märehtimään, En tee mitään enää jatkossakaan. Ei. Vaan rohkeasti kohti uutta.

Miksi meidän pitää puhua kehittämisestä? Se ei liity johdon juoniin. Maailma muuttuu ympärillä koko ajan. Meidän on pakko pystyä muuttumaan mukana. Kehittämistyöstä on tullut kansallisoikeus ja –velvollisuus. Kehittämistyöstä, koko yhteiskunnan tasolla, on tullut jo kansallisvelvollisuus. Nyt esimerkiksi Oulunkaaren Innovaattorit ovat eturintamassa tässä ajattelussa.

Maailma on muuttunut ympärillä siihen malliin, että suunnittelun aika on ohi. Mitä jos aletaan vain tekemään? Mikä on pahinta mitä voi tapahtua? On hyvä huomioida se näkökulma, että ei voi lähteä kehittämään, jos pelkää epäonnistumista. Suuri osa kuitenkin epäonnistuu. Mutta pitää iloita niistä, mitkä onnistuvat.

Voitteko olla innovatiivisia pienessä kiireessä vai täydessä rauhassa?

Pieni stressi. Rauhassa. Ei ehkä niinkään se aika, vaan parhaat ideat syntyvät yhdessä tekemällä.

Täytyy olla ehkä tietoinen siitä, miten toimii ahdstuneena.

Minkälaisessa tilanteessa pystyn kehittämään? Olenko tietyssä ympäristössä? Keräänkö painetta itselleni, jolloin saan asioita syntymään. Mikä on se kohta, jolloin saan asioita syntymään. Päivät täyttyy töissä. Minkälaisia keinoja meillä on kehittää töissä?

Korvien väli tekee itsekseen töitä. Sitten se tulee selvänä ajatuksena itselle.

Miten saan kriittisen massan kehittämiseen mukaan? Miten panostan innostajiin ja saan heidät mukaan kehittämään?

MITKÄ ASIAT TULEVAT VÄKISIN MUUTTUMAAN TEIDÄN TYÖYMPÄRISTÖSSÄ?

- Koko yhteiskunta. Soterakennemuutokset

- Digitalisoituminen

- Lähipalvelun käsite tulee muuttumaan. Työn tekemisen tapa muuttuu. Mikä on hyvä palvelu? Mikä on lähipalvelu? Milloin palvelu on saatavilla ja missä se on saatavilla?

- Digiloikka

- Erilaiset kulttuurit. Ajatusmaailma

- Työ itsessään pirstaloituu

- Oma vastuu työntekijänä. Työntekijän otettava lisää vastuuta.

MITKÄ VARMASTI TULEVAT PYSYMÄÄN SAMANA?

- Asiakkaat. Niitä tulee olemaan. Jossain muodossa

- Vuorovaikutus säilyy. Tarve kohtaamiseen. Onko merkitystä yhteisellä kielellä?

- Jatkuva muutos

- Raha liikkuu. Markkinoita on

- Ihmiset ovat tuntevia yksilöitä kaikki

Kehittäminen ei ole odottelupeliä. Se on tekemistä.

Osaammeko valita oikeat kehittämiskohteet? Mihin käytämme voimavaramme? Ei yritetä kehittää kaikkia kehittämisen vuoksi. Kehittämiseen liittyy se, että pitää valita oikeat kohteet. Jopa sellaiset kohteet, joissa haluamme tapahtuvan radikaalin muutoksen. Kun se on valittu, pitää alkaa tekemään. Ei kehitetä vääriä asioita.

Mitä ajatuksia aamupäivä herätti?

Kielletty alue. Älä hylkää asioita kehittämisessä vain omien uskomuksien ja rajojen takia. Pysähtykää miettimään kehittämisen yhteydessä mitä jätän pois vain sen takia, koska uskon, että ei se tähän kuulu. Omien ajatusten jumien poistaminen. Pakottakaa muuttamaan ajatuksianne. Ei hyväksytä oman elämän laitostumista.